Miten Theon Syömiset Sujuu + 4 H Lastenklinikalla

Olen saanut nyt paljon kyselyitä, että miten Theon syömiset on nyt sujuneet. No voin kyllä sanoa, että tosi hyvin!

Hänen herkkua on puuro, jota annan aina aamuisin ja iltaisin. Voisi syödä sitä vaikka miten paljon. On kyllä ihana nähdä miten toinen oikein nauttii siitä mausta.

Liharuuat ja kasvissoseet ei vielä ole kauheaa herkkua, mutta syö silti. Maistelee ja irvistelee aluksi, mutta kyllä hyvin syö sitten kun makuun pääsee. Ollaan maisteltu todella paljon eri makuja.

Hedelmäsoseet on taas todella kovassa huudossa. Tykkää selvästi todella paljon niistä.

Olen nyt pikku hiljaa nostanut ateriakertoja sekä ruokamääriä. Eilen meni kerralla jopa yksi kokonainen pilttipurkki (se pienempi).

Nyt kun Theolla on flunssa ja kurkunpään tulehdus, niin ruoka ei oikein maistu. Ei edes puuro.

Olin tosiaan maanantaina Theon kanssa 4 tuntia päivystyksessä. Menin oman ihottuman tsekkiin yksityiselle ja pyysin samalla heidän kuuntelemaan Theon keuhkot, koska Theo oli flunssaisen oloinen. No sieltähän kuului röhinä ja saimme lähetteen Lasten klinikalle.

Lasten klinikalla Theon kuume nousi ja ei taittunut lääkkeelläkään, niin jouduttiin olemaan siellä niin pitkään, että lääkkeet tehosi kunnolla. Hänellä oli vähän koholla tulehdusarvot. Epäilivät myös RS-virusta, mutta eivät sitä testiä ottaneet jostain syystä. Räkää imivät letkulla nenästä ja siitähän kauhea huuto, kuten myös verikokeista.

Oli kyllä todella raskas reissu niin mulla kuin Theolla. Neljä tuntia häntä kantelin edes takaisin, kun oli niin itkuinen. Mullakin on keuhkoputkentulehdus ja omakin olo oli aivan jäätävän huono. Kyllä itsellä ihan itku pääsi kun päästiin kotiin, ihan vaan siitä väsymyksestä ja huonosta olosta.

Toinen on ollut välillä ihan reppana, mutta onneksi välillä ihana nauravainen itsensä. Hedelmäsoseita on nyt sitten saanut alas, mutta ei muuta maidon lisäksi.

Tarkoitus olisi nyt nostaa ateriamäärät viiteen tämän viikon aikana. Katsotaan saadaanko, jos Theo on vielä kipeänä. On kyllä kauhea katsoa kun toinen on pipi.

Herra x:n Kisapäivä

Viime lauantaina oli herra x:n kisat. Hän heräsi jo aamulla todella aikaisin aamupalalle ja siitä rusketukseen. Minä ja Theo herättiin ”vasta” klo 6. Söimme aamupalan ja minä valmistauduin päivää varten.

Lähdettiin Theon kanssa kahdestaan kotoa siinä puoli yhdeksän maissa aamulla ja menimme Kulttuuritalolle. Siellä oli taas paljon tuttuja, joita oli kiva moikata ja vaihtaa kuulumisia. Odottelin messualueella x:n sukulaisia ja sitten menimme kaikki yhdessä katsomoon kun kisat alkoivat.

Mulla oli kantoreppu nyt mukana, jotta ei tarvitsisi Theoa koko ajan käsillä kannella. Hän ei kumminkan siinäkään kauhean pitkään jaksanut olla, joten sitten hän meni vähän sylistä syliin. 😀 Hän naureskeli ja katsoi taas ihmeissään, että minne se äiti on hänet taas raahannut.

Sitten kun tuli x:n sarjan vuoro (Classic bodybuilding), niin Theo meni x:n äidin miehen syliin, jotta sain otettua kuvia. Oliko vähän söpöä, kun Theo nukahti siihen. <3

Ennen kuin x:n sarjan kilpailijat tulivat lavalle, niin sanoin vaan, että tiedän jo top 5 voittajat, koska sarjaan tuli juuri pokaalin saaneet masterit ja juniorit mukaan. 

Mun mielestä x näytti tosi hyvälle ja paljon treenattu lavaesiintyminen oli edellisiin kisoihin verrattuna ottanut valovuoden eteenpäin. Hänen fysiikkansa oli myös kehittynyt ja kireystaso oli parempi kuin aikaisemmissa kisoissa.

X on vasemmassa reunassa.

Finaalin hän ei päässyt, mutta mä olin super ylpeä hänestä. Hän oli kumminkin vetänyt kisadiietin ja 30 kilon painonpudotuksen tuoreessa vauva-arjessa.

Kuva: Tomi Rehell

Toki hän itse oli hieman pettynyt, mutta sanoinkin, että näissä lajeissa on vaan aina katsottava sitä omaa kehitystä. Jos koko ajan kehittyy, niin sehän on mun mielestä se pääasia.

Nyt kun kuvia katsoo jälkikäteen, niin seuraaviin kisoihin pitää saada vaan taas lisää lihasta ja vieläkin kireämmäksi kroppa. No tämähän sama tavoite on varmasti jokaisella kisaajalla. 😀 Hän ei vaan jostain syystä nyt päässyt niin kireäksi, kuin mitä suurin osa kilpailijoista oli, vaikka kunto olikin mun mielestä hyvä. Hänen tulee nyt offilla pitää painon nousu myös kurissa, koska 30 kilon pudotus on vaan liikaa ja se myös varmasti vaikuttaa siihen, ettei kiristy ihan optimaaliselle tasolle.

Kuva: Tomi Rehell

Sama homma oli itsellä sillon kun kisasin. Multakin putos paino 27 kiloa ja se oli liikaa. Kroppa oli aivan nesteinen ja ei kiristynyt tarpeeksi.

Kuva kisoista 2014.

X:llä on kumminkin todella hyvä valmentaja ja uskon, että hänen kanssaan he saavat tulevaisuudessa paljon kehitystä aikaan. 

X ja hänen valmentajansa Jari Leskinen.

Kisojen jälkeen mentiin x:n äidin luokse, jossa x pesi rusketuksen pois. Täältä mentiin ravintolaan syömään, jossa mun äiti tarjos ruuat kisojen kunniaksi. Itse söin salaatin, jotta jaksaisin myös illalla syödä.

T’äältä mentiin kotiin ja mun äiti tuli meille vahtimaan Theoa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Theo oli hoidossa. Lädettiin neljän maissa keskustaan Memphisiin ja sinne tuli mun ja x:n ystäviä. Juhlistettiin dieetin loppumista hyvällä ruualla ja muutamalla lasillisella. Mentiin takaisin kotiin vähän ennen kahdeksaa.

Äiti oli pärjännyt hyvin Theon kanssa. Theo oli vähän aluksi itkenyt, mutta sitten olikin ollut ihan kiltisti. 🙂 Kiitos vaan äidille hoidosta. <3