Kun Tekis Mieli Riipasta

Nuorena tuli jonkun verran biletettyä ja oltua ulkona. Sehän kuuluu siihen nuorisoelämään tai kuului ainakin silloin. Nykyisinhän nuoriso alkaa olla enemmän tai vähemmän terveysintoilijoita, joka on tietenkin hyvä.

En itseasiassa juonut tippaakaan alkoholia n. 17 vuotiaasta – n. 20 vuotiaaksi, mutta sen jälkeen sain kyllä vietettyä viikonlopun jos toisenkin siellä baarissa. Oma terveysintoilu alkoi joskus 2010, jonka jälkeen baarireissut väheni huomattavasti. Silloin taisin käydä ulkona n. 3-4 kk välein.

Vuosi 2013 ja 2014 oli melkein kokonaan tipattomat vuodet, koska fitness-harrastus oli niin isossa roolissa. Viimeiset pari vuotta olen käynyt ulkona silloin tällöin, mutta kerrat on yhdellä kädellä laskettavissa.

Musta on ollut kivempi juoda esim. muutama lasi viiniä terassilla ystävien kanssa tai ruuan kanssa kotona. Toki onhan se kivaa joskus mennä kavereiden kanssa baariin ”krebaamaan”, mutta ei siellä kyllä pilkkuun asti enää viihdy. Oma sänky houkuttelee liikaa.

Nyt kun olen raskaana, niin alkoholin suhteen mulla on totaalikieltäytyminen. Jotkuthan saattavat raskaanakin juoda vaikka lasillisen viiniä, muta itselläni on ihan nollatoleranssi sen asian suhteen.

Viimeaikoina mulla on olut sellainen fiilis, että ai hitto ois kiva riipasta pienet sievät. 😀 Se ei tietenkään oikeasti tule kuulonkaan.

Tää on tosi jännä, koska ei mulla esim. dieetilläkään ole ikinä tullut tätä fiilistä. Ehkä se johtuu tosta kesästä ja hyvästä musiikista, jota kuuntelen. Silloin tulee vaan mieleen, että nyt kyllä kädestä puuttuu se Mojito. 😀 Moni ei näistäkään puhu äänen, koska eihän nyt raskaana oleva saa tällaisia haaveilla. Itse olen vetänyt raskauden suhteen sen linjan täällä blogissa, että kerron kyllä aivan rehellisesti kaikki fiilikset ja tuntemukset.

Ajattelin kyllä tänä kesänä testata alkoholitonta Mojitoa jossain terassilla! Tulee mieleen ihan viime kesän Alicanten matka herra x:n kanssa. 🙂

Jos ette silloin lukeneet Alicanten matkakuulumisia, niin pääsette lukemaan ne tästä.

Viime kesänä kun mentiin extempore herra x:n kanssa hietsun kallioille kuuntelemaan Jazzia ja ottamaan lasilliset. 🙂

 

Salitreenini Raskaana

Edellisessä kirjoituksessa lupasin kertoa minkälaisen treenin pääsin nyt sitten tekemään näin 12 viikon tauon jälkeen. Olo antoi vihdoin ja viimeinen periksi ja pääsin salille ”jumppaamaan”.

Menin salille sillä asenteella, että nyt on aloitettava varovasti ja tunnusteltava kroppaa mille se treeni tuntuu. Ei pelkästään sen takia, että treenitauko oli niin pitkä vaan tottakai myös kasvavan mahan takia. Ajattelin käydä koko kropan läpi, ettei yhteen lihasryhmään kohdistu yhtä-äkkiä liikaa rasitetta.

Aloitin lyhyillä venytyksillä ja jumppakepin avulla tehtävillä lämmittelyliikkeillä. Tein myös todella lyhyitä lankkupitoja varovasti vain muutaman kerran, että saisin syvät vatsalihakset aktivoitua. Suoria vatsalihaksiahan ei raskaana saa tehdä.

Teen teille tähän perinteisen treenipäiväkirjamuotoisen päivityksen itse treenistä. 

  • Vipunostot suorin käsin sivulle istualtaan 3 x 12 x 4 kg/ käsi
  • Ojentajat naruilla ylätaljassa 3 x 12 x 15 kg
  • Hauiskääntö istualtaan 3 x 12 x 4kg/käsi
  • Vinopenkiltä penkkipunnerrus käsipainoille, jalat penkillä tukemassa, 3 s 12 x 7 kg/käsi
  • Ylätalja tangolla eteen, kroppa melkein pystyssä, 3 x 12 x n. 30 kg + niin leveällä otteella kun vaan saa 2 x 20 x 20 kg
  • Etureidet laitteessa 3 x 12 x 30 kg
  • Etukyykky voimapallolla kohtalaisen leveä jalka-asento, 3 x 12 + päälle jalkojen ojennus taakse pakaraa supistaen vuorojaloin 20 kertaa

Mielihän ois halunnut tehdä enemmän ja kovempaa, mutta onneksi sain pidettyä pääni ja pysyin suunnitelmassa. Treeni tuntui hyvän pahalta eli juuri siltä miltä halusinkin. Hiki tuli, mutta syke pysyi kohtuu tasolla liikkeiden aikana. Vatsaa ei supistellut ja sain varovasti aktivoitua liikkeissä syviä vatsalihaksia.

Kaikki likkeet tein todella hitaasti ja hallitusti, juuri haluttua lihasta supistaen. Näin haluttu lihas rasittui niin, että tapaturmariskit olivat mahdollisimman pienet. Painoja laskin reilusti normaaliin treeniin nähden, koska en halunut lähteä rykimään samoilla painoilla kuin 12 viikkoa sitten. Ei se lihas olisi niitä jaksanut nostaa.

Treenin jälkeen pyöräilin ulkona n. 15 minuutin kevyen palauttavan lenkin. Raitis ilmakin teki hyvää!

Nyt todella toivon, että pääsisin käymään sen 3-4 kertaa viikossa salilla, jotta mun mieli ja kroppa säilyisi virkeänä. Ihanaa, että toi  mun lempisalikin on ihan vieressä!

Ihan fiiliksissä Fitness24Sevenissä.

Maha pömpöttää, treenivaatteet kiristää ja lihaspaineet poissa, mutta ojentaja sentään vielä tallella. 😀