Miten Tulevaisuudensuunnitelmat Ovat Muuttuneet Lapsen Myötä

Kun ajattelen elämääni muutama vuosi taaksepäin, niin mulla oli aivan erilaiset tulevaisuudensuunnitelmat kuin nyt.

Ennen Theoa asuin ihan ytimessä ja ajattelin, että en halua muuttaa enää ikinä Töölöstä kauemmaksi. Olin juuri myynyt entisen asuntoni ja suunnittelin sijoitusasunnon ostoa. Mulla oli jo lainapäätös asuntoa varten.

Ajattelin, että asun nyt keskustassa ja keskityn uraani enemmän. Haaveena oli, että tulevaisuudessa pääsen naimisiin ja ehkä saan yhden lapsen tai sitten en tee lapsia ollenkaan. Mulle ei ikinä ole lapsen saaminen ollut ns. isona haaveena, koska en ole osannut ajatella itseäni äitinä. Olen aina ollut ns. uraorientoitunut ihminen. Haaveena oli myös matkustella vähintään kolme kertaa vuodessa.

No sittenhän herra x tuli mun elämään ja kaikki muuttui. 😀 Herra x ei missään nimessä halunnut asua keskustassa, koska hän haluaisi elää mieluiten jossain ihan korvessa. 😀 Joten kun ostimme asunnon extempore 5 kilometrin päästä keskustasta, niin se oli meidän molempien kompromissi. X halusi vehreyttä  ja mä halusin ratikan. 😀

Ennen kun sain tietää olevani raskaana, niin mulla oli ensimmäistä kertaa elämässä vauvakuume. Sanoinkin siitä mun ystävälle, että miten tämä on mahdollista. Sitten kun sain tietää odottavani Theoa, niin palaset vain loksahti kohdalleen; näin tämän pitikin mennä.

No nyt kun oma asunto, Theo ja häät tulossa niin tulevaisuudensuunnitelmat-listalta on aika moni asia jo saavutettu. En ikinä elämässäni olisi uskonut sanovani tätä, mutta tällä hetkellä tulevaisuuden suunnitelmiin ja haaveisiin kuuluu seuraavat asiat.

  • Isompi asunto: mieluiten rivitalo, jossa on lattiasta kattoon ikkunat. 😀  Ihana olisi saada sellainen Helsingistä, mutta olen valmis muuttamaan hieman kauemmaksi. Ehtona on x:lle ollut, että sitten saan myös oman auton. Tällä hetkellä meillä on vain yksi auto.
  • Ehkä toinen lapsi. Tää on aivan uskomatonta, että sanon näin. Minä, joka ei välttämättä halunnut lapsia ollenkaan. Ehkä johtuu vielä jostain hormoneista, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että tulevaisuudessa haluaisin vielä kokea äidiksi tulon uudelleen.
  • Sijoitusasunto. Haluan edelleen ostaa jossain vaiheessa sen sijoitusasunnon.
  • Uralla eteneminen. Haluan edelleen kehittyä työelämässä, saada uusia vastuualueita ja mennä uralla eteenpäin.
  • Haluan matkustella edelleen sen 2-3 kertaa vuodessa. Haaveena olisi tehdä talvi- ja kesälomalla viikon matka ja joskus syksyllä joku viikonlopun kestävä kaupunkiloma.

No nämä ovat haaveita, mutta tavallaan myös suunnitelmia. Niinhän se on, että jos haaveita ei pue suunnitelmaksi, niin ne eivät ikinä toteudu.

Onko teillä muuttunut tulevaisuuden suunnitelmat lapsen myötä?

Tulkaa seurailemaan myös Instagramiin. Pääsette sinne suoraan tästä.

Kuvat: Katri Gruner

Ensimmäistä Kertaa Matkoilla Vauvan Kanssa

Terveisiä Splitistä tai no tarkemmin sanottuna Sevidistä.

Meillä lähti lento Helsingistä Splittiin perjantaina heti aamulla. Herättiin tuttuun tapaan viiden maissa ilman kelloa, koska meidänhän herätyskellona toimii rakas Theo. Menimme lentokentälle seitsemäksi ja voi kamala sitä tavaran paljoutta. Edellisen kerran kun menin x:n kanssa lomamatkalle meillä oli mukana vain käsimatkatavarat. Nyt sitten mukana oli turvakaukalo, rattaat, vaippareppu, mun ja x:n matkalaukut ja molemmilla oli vielä käsimatkatavarat. HUHHUH! Oli aikamoinen roudaaminen. 😀

Lentokentällä kaikki sujui hyvin vaikka jono turvaan oli aikamoinen. Theo oli todella hyvällä päällä. Hänhän nauttii vaihtuvasta ympäristöstä ja tykkää ihmetellä menoa ja meininkiä. Lento meitä hieman jännitti, koska sitä ei voi tietää miten lapset siihen reagoi. Annoin Theolle rintaa nousun ja laskun ajan, joka pitäisi helpottaa korvien lukkoon menemistä. Theo nukahti molemmilla kerroilla. Muuten hän oli kyllä hereillä koko lennon. 😀 Hän oli niin ihmeissään, että missä me oikein ollaan. Hän leikki ja naureskeli ja oli muutenkin lennon ajan todella ”nätisti”. Theo hurmasi vieressä istuvan naisenkin ja hänkin piti Theoa lennon aikana sylissään. 😀 Oli kyllä hauska.

Kun päästiin perille, niin oli tämä autonvuokrausepisodi josta jo kirjoitinkin. Ei siitä sen enempää.

Splitin kentältä jatkoimme autoilla pieneen kylään nimeltä Sevid. Tämä oikeasti on todella pieni paikka. Talomme parvekkeelta näkyy merelle niin oikealle kuin vasemmallekin katsoessa eli meri on todella lähellä. Vuokrattu Villa on kuuden makuuhuoneen omakotitalo. Yläkerrassa on oma sisäänkäynti ja siellä on oma keittiö, olohuone, kaksi kylppäriä ja kolme makuuhuonetta. Makuuhuoneessamme on myös oma parveke. Me ns. pienten lasten lapsiperheet olemme täällä. Alakerrassa on kolme makuuhuonetta,  olohuone, keittiö sekä kahdessa makuuhuoneessa omat kylppärit ja yksi yleinen kylppäri. Piha on aivan ihana. Täällä on grillauspaikka, terassi, uima-allas, jne.

Talo sijaitsee kylän pääkadun varrella. Pääkatu on kumminkin vain todella pieni katu, jossa ei mahdu edes autot yhtäaikaa molempiin suuntiin. 😀

Olemme käyneet x:n ja Theon kanssa nyt joka aamu kävelemässä merenrantaa pitkin. Olen nähnyt koko reissulla täällä vain muutamia ihmisiä. Sesonki alkaa vähän myöhemmin. Maisemat ovat mahtavat!

Yhtenä päivänä kävimme autoilla kauppakeskuksessa sekä Splitin keskustassa. Muuten aika on kulunut aurinkoa palvoen.

Theon eka yö meni tosi huonosti, mutta seuraavat yöt jo huomattavasti paremmin. Theo todella nauttii olla ulkoilmassa. Täällä on myös hyvin varjosia paikkoja, joissa Theo pystyy leikkimään suojassa auringolta.

Lisää matkapostauksia on vielä tulossa!