Joskus On Mentävä Alkuun Päästäkseen Eteenpäin

Tiedättekö sen tunteen, kun ei vaan jaksa, huvita, eikä kiinnosta? Mulla on ollut viikkoja todella saamaton olo omien treenien suhteen. Satunnaisia treenejä siellä täällä, mutta saattoi olla viikkojakin, etten edes miettinyt koko hommaa.

Tämä on ensimmäinen kerta oman elämäntaparemontin jälkeen, kun on tullut tällainen fiilis. Eli käytännössä motivaatio on ollut aivan nollissa. Monet kokevat tällaista esim. Fitness-kisojen jälkeen, mutta itse menin kisojen jälkeen jo seuraavana päivänä salille. Eli tämä on ollut itselle ihan ennenkuulumatonta.

Mun oma sali sijaitsee 2 minuutin kävelymatkan päässä meidän kotoa, mutta silti en ole saanut aikaiseksi lähteä treenaamaan. Huonoa omatuntoa en ole tästä potenut, koska sehän ei tilanteeseen auta sitten millään. Olen ennemminkin vain ihmetellyt, että mistä tämä voi johtua.

Tällä viikolla x ehdotti, että mitä jos menisinkin treenaamaan mun vanhalle kotisalille Vantaalle. Ajattelin, että voisinhan mä kokeilla treenata siellä ja katsoa miltä se treeni tuntuu tutuissa maisemissa. Treenasin mun vanhalla kotisalilla varmaan yli neljä vuotta 4-10 x viikossa. Salilla oli aikoinaan todella kiva kantisporukka ja yhteishenki oli ihan mahtava.

Kun astuin vanhalle kotisalille sisään, niin heti tuli todella hyvä fiilis. Ihan kuin kotiin olis tullut. Laitteet oli samoilla paikoilla ja kaikki oli niin tuttua. Todella paljon hyviä muistoja muistui mieleen.

Lämmittelin alkuun ja itse treeni koostui erkaumaa kuntouttavista liikkeistä sekä olkapäätreeni-liikkeistä. Ajattelin nyt alkuun aloittaa aika rauhallisesti. Eli otan erkaumaa kuntouttavia liikkeitä sekä aina yhden päälihasryhmän mitä treenaan loppuun. Sitten kun erkauma on kokonaan kuroutunut umpeen, niin voin ruveta treenaamaan normaalisti.

Treeni tuntui todella hyvältä! Oli koko ajan hyvä fiilis ja treenikin luisti. Uusin saman heti seuraavana päivänä. Taas keskustasta asti Vantaalle salille. Joo tiedän, että onhan tää ihan hullua, mutta tää nyt taitaa olla ainut tapa, miten saan treeneistä miellyttäviä. No eihän tätä tietenkään voi ikuisesti jatkaa, mutta nyt alkuun haluan treenata tuolla. Joku psyykkinen juttuhan tää on.

Tulin itse siihen tulokseen, että joskus sitä tosiaan on palattava sinne mistä tavallaan kaikki on saanut alkunsa, että pääsee taas eteenpäin. 

Onko teillä ollut salilakkoa?

Lue myös: Dieetti, elämäntapamuutos vai molemmat?

Tsemppiviestien Merkitys Arjessa

Nyt on taas viikko pulkassa ja viikonloppu edessä. Viikot menee ihan hurjaa vauhtia!

Tällä viikolla oon treenit vetänyt maanantaina, keskiviikkona ja tänään perjantaina. Huomenna ja sunnuntaina on vielä treenit edessä. Oon kyllä pysynyt todella hyvin siinä missä pitääkin treenien suhteen. En ole kertaakaan treenejä jättänyt välistä, jos kipeenä oloa ei lasketa. Treenit kulkee hyvin ja oon selvästi oppinut hermottaa lihaksia paremmin, koska saan ainakin jaloissa liikkeen tuntumaan just siellä missä pitääkin. 🙂 Olkapäissä sama juttu. Hauista tehdessä huomaan, että olkapää tulee liikkeeseen mukaan joten siinä on vielä hakemista.

Tiistaina pääsin taas ihanaan Suloon ja mulla oli aika brassiin. Jos et ole vielä lukenut mun kokemuksia ihka ensimmäisestä brassista niin kannattaa lukea ne täältä.  😀 Palvelu ja työn jälki oli taas erinomaista. 🙂

Molemmilta valmentajilta oon tällä viikolla saanut kunnon tsemppiviestejä ja fiilis on kyllä noussut todella korkealle niiden jälkeen. Ne kyllä tietää milloin kaipaan vähän tsemppausta. Motivaatio pulaa mulla ei kyllä ikinä oikein ole tän kisaamis projektin myötä ollut mutta välillä on huippuhetkiä ja välillä taas tuntuu, että junnaan paikoillaan, jonka takia mieli on vähän maassa.

Onneksi on valmentajat jotka jaksaa potkia mua eteenpäin. <3  Mulle on kyllä yksittäisillä viesteillä tai puheilla todella suuri merkitys. Kaikki viestit ja keskustelut niin puolituttujen, ystävien tai valmentajien kanssa merkitsee mulle paljon. Saan mielen rauhan, opin katsomaan asioita eri näkökulmista ja näin pystyn kehittymään ihmisenä. Välillä tulee hetkiä, että tuntuu ettei kehity ja itse sokaistuu niin silloin valmentajien rooli kasvaa ja silloin ne keskustelut ja viestit auttaa taas painamaan entistä kovempaa.

Meillä on myös kilpasiskojen kanssa muodostunut sellainen tiivisryhmä ja me ollaan yhteydessä ihan päivittäin. Se on ollut kyllä kullan arvoinen. Vaikka itse en kisadietillä ole, niin kyllä tässä offkaudellakin on hetkiä jolloin kaipaan vertaistukea sellaisilta ihmisiltä, jotka tietää mistä mä puhun ja pystyy samaistumaan tilanteeseen. Oisin ollut välillä varmaan aika hukassa ilman sitä. 🙂 On ollut myös kiva jakaa omia ajatuksia ja tukea ryhmän muille jäsenille, joilla on ensimmäinen kisadietti menossa. Ryhmän sisällä ollaan kyllä menty läpi kaikki tunneskaalat itkusta nauruun. 🙂 <3  On ollut kyllä mahtava tutustua näin hyviin tyyppeihin.

Valmentajista puheen ollen, olen huomenna menossa tapaamaan heitä ja katsotaan tuleeko treeneihin tai ruokavalioon jotain muutoksia. Muutama pikku toivehan mulla ois mielessä, mutta katsotaan meneekö läpi. 😀 Osallistun samalla tiimin stailauspäivään, joka on tarkoitettu bikini ja body kisaajille. Osallistuin siihen viimekin vuonna ja en usko, että nyt kauheasti asiat on viime vuodesta muuttuneet, mutta kertaus on aina hyvästä. Ja näämpähän samalla tiimiläisiä. 🙂

Ihanaa viikonloppua kaikille!

mm