TOIVEPOSTAUS: Mistä Meidän Perheessä Riidellään

Sain yksi päivä kommenttina blogiin, että voisinko kirjoittaa mistä meidän perheessä riidellään. Tämä oli hauska idea ja rupesinkin miettimään aihetta enemmän.

Itse en usko parisuhteeseen ilman riitelyä. Kaikkihan me ollaan yksilöitä ja kaikilla meillä on omat mielipiteet sekä omat tavat tehdä asioita. Väkisinkin sitä joskus ottaa päähän. Tiedän kyllä pariskuntia ketkä eivät ikinä riitele ja kykenevät keskustelemaan ja antamaan palautetta rakentavasti. Arvostan. Itse en vain ole sellainen, eikä ole herra x:kään. 😀 Olen aina ollut tempperamenttinen ja se kyllä aina aika ajoin näkyy. 😀 Samoin herra x.

Luulisi, että niissä suhteissa missä ei riidellä, niin omat ajatukset ja ärsytyksen kohteet patoutuu ja sitten sitä vaan joku päivä napsahtaa tai lähtee vaan pois suhteesta. On toki varmasti olemassa parisuhteita, joissa ei ole mitään erimielisyyksiä ikinä, mutta musta se kuulosta avaan utopialta. En ainakaan itse tunne yhtäkään sellaista pariskuntaa.

No mistä me sitten riidellään, jos riidellään. Tässä on meidän top 5 riidan aiheet. 

1.Neuroottisuus

Herra x on lievästi sanottuna neuroottinen. Hän tiedostaa sen itsekin. Jos olisi päivä jolloin hänellä ei olisi imuria kädessä, niin maailman kirjat olisi sekaisin.

2. Pisarat pesualtaassa

Herra x inhoaa kun pesen kädet  ja allastasoon jää vesipisaroita. Hän menee aina, siis AINA kuivaamaan ne talouspaperilla mun jälkeen. Olen kyllä yrittänyt demonstroida, että se on mahdottomuus kuivata kädet ilman, että pisaroita tulisi mihinkään. Toisaalta tämän aiheen olisi voinut yhdistää tuohon neuroottisuuteen.

3. Boheemi-asenne

Itse henkisesti kallistun lievästi aika rentoon ajattelumaailmaan. Mun mielestä elämä ei ole niin justiinsa (ainoa poikkeus on työasiat, niissä olen todella jämpti).  Jos jotkut vaatteet nyt on sohvalla koko päivän, niin mua se ei haittaa. Tämä mun asenne yhdistettynä x:n asenteeseen aiheuttaa välillä tunteiden purkauksia.

Hamstraan myös lievästi turhia asioita ja siihen x:llä menee hermo. 😀 Hän on oikea KonMarituksen esikuva: ostaa takin ja heittää vanhan roskiin. Minä en tee näin. Omistan varmaan 20 takkia. Saan myös kaikkea pr-tavaraa eri tilaisuuksista ja joillakin en oikeasti tee mitään, mutta en halua luopua niistä. 😀

4. Liioittelu 

Olen Pohjois-Karjalasta ja saatan nyt välillä hieman liioitella asioita. Herra x vihaa tätä. Hän suuttuu varsinkin, jos joku liioittelu osuu suoraan häneen. Esimerkiksi, jos sanon, että ”aina sä teet noin, en tykkää”.  Niin hän korjaa, että olen tehnyt näin tasan kaksi kertaa, en aina. 😀

5. Aikataulut 

Joskus meille tulee riitoja siitä miten saamme aikataulut kohtaamaan. Ristiriitoja tulee kun x ajattelee, että olen ”lomalla”, koska olen kotona vauvan kanssa ja minä ajattelen, että x on lomalla, koska on töissä. 😀

Tässä on meidän riitojen viisi pääteemaa. Molemmilla nousee kierrokset nollasta sataan alta aika yksikön, mutta nopeasti ne tulee myös alas. Pyrimme aina siihen ettemme tappele Theon edessä. Riitoja ei ole joka viikko, mutta kyllä jotain sanallista käden vääntöä on viikottain. 😀 Yleensä jos olemme väitelleet pidemmänkin tovin, niin väittely päätyy nauruun. Kumpaakin naurattaa koko tilanne.

Riitelyssä on omat hyvät puolensa. Ne puhdistaa ilmapiiriä ja auttaa kumpaakin kehittymään parisuhteessa parempaan suuntaan. Se olisi huono asia, jos aina riideltäisiin täsmälleen samoista asioista, koska silloin aikaisemmista riidoista ei olisi opittu mitään. Liikaa kumminkaan ei saa riidellä, koska pitkällä tähtäimellä se käy raskaaksi kummallekin osapuolella ja varsinkin perheen ilmapiirille.

Sovimme riidat aina heti ja emme jätä mitään vellomaan tai jätä asiaa käsittelemättä. Jos on tehnyt väärin, niin aina pitää pyytää anteeksi ja kunnioittaa toista. Me huomioidaan toisiamme arjessa pienillä teoilla. Ne voivat olla vaan halaus, hipsutus tai vaikka hierominen. Joka päivä me edelleen suudellaan sekä pussataan kun toinen lähtee pois kotoa. Pienet asiat arjessa on ne millä on se isoin merkitys suhteessa. Kun toista huomioidaan ja parisuhde voi hyvin, niin riidat siellä täällä ei haittaa. <3

 

Kisadieetti Sivustaseuraajan Roolissa

On ollut kyllä silmiä avaavaa seurata kumppanin kisadieettiä näin sivustaseuraajan roolissa. Aikaisemmin itse olen ollut parisuhteessa se joka vetää kisadieetin.

Nyt kyllä täytyy myöntää, että ymmärrän todella paljon paremmin entistä avopuolisoani herra A:ta, joka oli sivustaseuraajana minun kisadieetillä. Itse kun elää siinä ”kisakuplassa”, niin ei kauheasti nää sen oman kuplan ulkopuolelle. Muistan miten omalla kisadieetillä kaikki pyöri mun ja mun treenien ympärillä. Onhan se ihan luonnollista kun harrastetaan kilpaurheilua, mutta olisin voinut tehdä itse asiat toisin. Nyt jälkikäteen mietittynä, olisin voinut olla mm. rennompi ja ymmärtäväisempi ystävä sekä puoliso.

Kuva mun omalta kisadieetiltä vuodelta 2014.

Ei voi astua toisen saappaisiin ennen kuin oikeasti astuu toisen saappaisiin. Joten tässä sitä ollaan nyt ja koetaan kaikki samat asiat mitkä olen kokenut jo aikaisemmin, mutta vain toisena osapuolena. Ehkäpä tämä on kohtalon ivaa. 😀

Kuva kisadieetiltä 2014.

Tunnistan herra x:ssä aivan samoja piirteitä mitä minulla oli kisadieetillä. Kisadieetin läpivieminen on vaan aika itsekästä hommaa. Siitä ei vaan päästä mihinkään. Näin se oli mullakin. Dieetin aikana ykkösenä tulee aina kisaaja itse. Koko arki pyörii kisaajan treenien, ruokailun, kuntotsekkien ja posettelujen ympärillä. Kaikki muut tulee vasta noiden jälkeen. Suurin osa keskusteluista pyörii myös noiden asioiden ympärillä: paljon paino, milloin tankkaus, mitä syödään sitten kun saa taas syödä, jne.

Kuva mun omalta kisadieetiltä vuodelta 2014.

Omasta kisadieetistä oppineena osaan onneksi asennoitua siihen, että tämä on väliaikaista. Tiedän myös, että edellä luetellut asiat ovat yksinkertaisesti vaan päällimmäisenä mielessä tuona aikana.

Kuva mun omalta kisadieetiltä vuodelta 2014.

Muistan nyt miksi entinen avopuolisoni odotti, että dieetti on ohi. Niin minäkin odotan nyt. En odota pelkästään sitä, että pääsisimme yhdessä syömään jonneki tai voisimme tehdä yhdessä ruokaa. Tätä enemmän odotan aikaa kun herra x:llä ei ole kiire ja hän voi herätä ilman herätyskelloa. Odotan yhteisiä aamupalahetkiä, vähän rauhallisempaa arkea sekä henkistä läsnäoloa. Odotan, että minä voin päättää itse milloin menen salille tai teen yhtään mitään muutakaan ilman, että olisi miljoona muuta aikataulua huomioitavana. Odotan, että voisimme yhdessä lähteä kauniina talvipäivänä ulos lenkille, käydä jossain kivassa paikassa kahvilla ja elää edes yksi päivä ilman kelloa.

Kuva mun omalta kisadieetiltä vuodelta 2014.

Kisadieetti-leskeyttä on jäljellä 7 viikkoa. Kilpaurheilu ei sovi kaikille. Ei ihmisille, eikä kaikille pariskunnille. Kaikesta huolimatta olen ylpeä, että x on jaksanut vetää dieetin hyvin tässä tuoreessa vauva-arjessa. 🙂 On myös ollut ihanaa, että vaikka x elää tällä hetkellä kisakuplassa, niin silti hän on jaksanut olla oma huomaavainen itsensä. Onneksi kumminkin kohta pääsemme viettämään sitä normaalia arkea. <3

Kuva kisoista 2014.