Viimeisetkin Vauvahankinnat On Tehty

Kohta on jo ensimmäinen viikko mammalomaa takana. Aika on mennyt aivan super nopeasti. Onneksi herra x:llä on tällä viikolla ollut lomaa myös, niin on ollut seuraa.

Olen nähnyt ystäviä, käynyt syömässä äidin luona sekä isän luona. On ollut kiva viettää vaan aikaa ystävien ja perheen kanssa.

Herra x:n kanssa kävimme maanantaina hakemassa kaikki puuttuvat hankinnat vauvaa varten. Reissun ansiosta niin takakontti kuin takapenkki oli täynnä tavaraa. Näihin hankintoihin kuului mm. juuri saapuneet vaunut, turvakaukalo, telakka autoon, lämpöpussi, mobile pinnasänkyyn, unipesä, vauvan lakanat, leikkimatto, jne. Postissa on vielä tulossa sitteri sekä hoitopöydän pehmuste. Nyt sitten puuttuu vaan vauva. 😀

Herra x sanoi, että nyt homma kyllä konkretisoituu entisestään kun kiinnitimme telakan ja turvakaukalon autoon. Tämä on kyllä aivan totta. Ihan hurjaa ajatella, että miten pitkällä sitä jo ollaan. Myös koti alkaa muistuttamaan jo lapsiperheen kotia. 🙂

Ajattelin tehdä erillisen postauksen teille vaunuista mitkä valitsin itselleni ja miksi. Huomasin itse, että aika paljon tuli googleteltua ja etsittyä tietoa vaunuista ja tietoa ei kauheasti ollut saatavilla. Tai ainakaan minä en löytänyt. Onneksi oli osaava myyjä paikassa, josta vaunut lopulta hankin.

 

 

Nyt Se Sitten On Ohi

Järkytys, tyhjyys, mutta samalla pieni helpotuksen tunne. Onko tämä edes totta, mitä seuraavaksi, lievä pakokauhu. Näitä tunteita ja ajatuksia pyörii mielessä juuri nyt.

Tänään on minun viimeinen työpäivä ennen äitiyslomaani. Yksi aikakausi jää taakse ja nyt tämän uranaisen tulisi keskittyä tulevaan perheenjäseneen. En väitä vastaan ettenkö tarvitsisi lepoa. Tunnun tarvitsevan sitä enenmmän kuin koskaan aikaisemmin. Sen takia töistä pois jääminen tällä hetkellä tuntuu myös helpotukselta.

Järkytyksen tunne tulee siitä, että tämä tosiaan on totta. Meille siis tulee vauva, jos kaikki menee hyvin loppuun saakka. Elämämme herra x:n kanssa ei koskaan enää tule olemaan sellaista mitä ennen. Ennen olimme vain pari ja nyt meistä tulee perhe.

Tyhjyyden tunnetta pelkään. Olen aina ollut hyvin aikaansaava ja pidän paljon työnteosta, kiireestä ja jopa stressistä. Pidän siitä, että mieltäni haastetaan ja rakastan oppia uutta. Nyt sitten pitäisi tämä puoli osata jättää vähäksi aikaa taakse ja keskittyä äitiyteen.

Se jää nähtäväksi mitäs kaikkia projekteja haalin itselleni äitiyslomani aikana. 😀 Muutama idea onkin jo käynyt mielessä, mutta katsotaan miten se vauva-arki lähtee käyntiin, että riittääkö paukut.

Laskettuaika lähestyy ja se on noin kuukauden päästä. Nyt sitten on tiedossa lepoa, ystävien näkemistä, viimeisiä hankintoja ja omaa aikaa yksin ja herra x:n kanssa. On tässä vielä onneksi yksi iso henkilökohtainen projekti, joka saadaan tietynlaiseen päätökseen siin n. 1-2 viikkoa ennen vauvan syntymää. 😀 Siitä lisää myöhemmin.