Mikä On Meidän Parisuhteen Salaisuus

Nyt ajattelin kirjoittaa aivan eri aiheesta kuin yleensä. Itseasiassa aiheesta josta en ole sen kummemmin kirjoittelut koko blogihistoriani aikana.

Aihe sai inspiraation yhdestä blogikirjoituksesta joka käsitteli pitkän parisuhteen ”salaisuutta”. Pääsette lukemaan sen tästä.

Minua ja avopuolisoani on jo pitkään kutsuttu niin ystävä kuin perhepiirissäkin ”the pariksi”, eli sellaiseksi pariskunnaksi joiden uskotaan pysyvän ikuisesti yhdessä. Meitä ollaan kutsuttu myös ”highschool sweet hearts” -termillä, mutta mielestäni se ei ole ikinä ollut sopiva, koska A) vain toinen meistä on käynyt lukion ja B) kun aloitin lukion olimme olleet yhdessä jo yli kaksi vuotta. 😀

Yhteistä taivalta on takana jo 13 vuotta ja kihloissa siitä ajasta olemme olleet 7 vuotta. Eli me emme kuuluneet teininä siihen ryhmään, joka osti halpisormukset muutaman vuoden yhdessä olon jälkeen ja sanoin aina, että minä en ota vastaan sormusta ellei mieheni ole 100 % varma, että haluaa olla kanssani koko loppuelämän. Noh, tähän menikin sitten se 6 vuotta. 😀 Mutta sitten kun sen sormuksen sain, se oli edesmenneen mummoni vihkisormus. Sormus jolla oli historia, muistoja ja tunnearvoa jo valmiiksi.

Kun puhutaan mikä on pitkän parisuhteen salaisuus, niin ei siihen ole yhtä asiaa että ”Hei näin kun teette niin saatte pitkän parisuhteen”. Itseasiassa uskon, että mekin olemme aivan samanlaisia kuin muutkin pariskunnat, mutta olemme vain oppineet käsittelemään suhdetta niin että pystymme mahdolliset erimielisyydet selvittämään. Kyllä mekin riitelemme, huudamme toisillemme, ärsytämme tahallaan toinen toista ja joskus jopa saatan pakata jo tavaroita ja näyttää ovea. 😀 Meillä on ylä- ja alamäkiä ja juuri kun on ollut fiilis, että pitäisiköhän nyt luovuttaa niin on alkanut taas parempi kausi. Arki ei missään nimessä ole ruusuilla tanssimista, mutta ei se ole nokkosilla tanssimista myöskään ja se riittää meille. 🙂

Suhteiden alussa olevat perhoset vatsasta ovat hävinneet jo vuosia sitten ja aikaisemmin hengityksen salpaava tunne kun toinen silittää vaikka poskea on tipo tiessään. Maailmaa muuttava intohimoinen rakkaus muuttuu ajan myötä. Ainakin meillä se on muuttunut. Mutta muuttuminen on normaalia ja välttämätöntä. Minä muutun, puolisoni muuttuu, maailma muuttuu, niin olisi epärealistista uskoa siihen ettei se rakkaus muutu. Monet parit eroavat kun alkuhuuma on ohi, mutta itse en pidä sitä negatiivisena asiana ollenkaan. Alkuhuuman tilalle olen saanut paljon muuta; turvallisuutta, helpoutta, luottamusta, aitoa rakkautta.

Jos kuvailisin meidän parisuhdetta muutamalla sanalla niin se on mielestäni tasapuolinen, rakastava, keskusteleva, huumorintajuinen ja vähän hullu. Sanaa luottamus ja kunnioitus en edes kirjaa tähän listaan, koska ne ovat meille itsestään selvyys.

Tasapuolisuudella tarkoitan sitä, että meillä ei ole perheessä mitään Mies-Nainen-rooleja. Mieheni pesee pyykit ja imuroi ja minä pyyhin pölyt ja täyttelen/tyhjentelen astianpesukonetta. Minä en myöskään vie roskia. 😀 Teemme myös omat ruuat. Ennen kisaurakkaani teimme ruokaa yhdessä, mutta nykyisin on vaan helpompi, että molemmat kokkailee mitä haluaa.

Tasapuolisuudella tarkoitan myös sitä, että minä saan mennä miten haluan ja niin saa puolisonikin. Minä saan käydä harrastuksissani niin paljon kuin haluan ja esim. kisadietillä meidän aikataulut meni niin, että saattoi olla muutama päivä ettei edes nähty toisiamme vaikka asumme saman katon alla. Kertaakaan tästä en kuullut valituksen sanaa.

Rakastavalla tarkoitan sitä, että vaikka alkuhuuma on tiessään, niin arkisilla pikkuasioilla toinen osoittaa sen rakkauden. Hyviä esimerkkejä on esim. Joka viikko saadut uudet lempinimet. Kyllä, minä saan joka viikko uuden lempinimen. Valitettavasti nämä lempinimet eivät ole kauhean romanttisia… Tämän viikon lempinimeni on ollut ”Örri Mörri Körri” (Tämä on yksi lempinimi, ei kolme erillistä lempinimeä.) Kuvitelkaahan ulkopuolisten ilmeet kun minua huudetaan kaupassa tällä nimellä.. Jep.

Toinen konkreettinen esimerkki on tältä viikolta se, että menin yksi päivä töihin jo seitsemäksi ja mieheni toi aamulla minulle kahvin termosmukissa pyytämättä ja siinä oli kaikki mitä tarvitsin; maitoa ja kaksi hermesetasta.

Yksi mieleenpainuva tapaus tapahtui silloin kun minulla meni selkä niin pahasti jumiin, että jouduimme menemään Mehiläisen päivystykseen ja olin saanut huoneessa jo kaksi relaxanttipiikkiä, mutta nekään eivät auttaneet ja itkin kivusta. Mieheni oli mukana ja yritti olla tukena koko ajan. Hän sai ajatukseni muualle kun yhtä-äkkiä astui takaisin huoneeseen lääkäritakki päällä ja esitti lääkäriä. Nauroin vedet silmissä ja nappasin kuvan vaikka selkään sattui. 😀

457229_10150968669497235_1897505488_o

Eli rakkaus näkyy meillä arkisissa pienissä asioissa ja siinä miten toinen huomioi toisen ja haluaa jokaisessa tilanteessa tarjota tukensa ja piristää toista.

Keskustelevalla tarkoitan taas sitä, että jos olemme eri mieltä asioista niin me keskustelemme. Joskus keskustelemme vähän äänekkäästi, mutta kumminkin keskustelemme. Emme harrasta pitkiä mykkäkouluja tai lakaise mitään maton alle. Erimielisyydet ratkaistaan heti. Kerromme toisillemme hyvät päivät ja huonot päivät. Itse saatan sanoa joskus kun on vaan huono päivä, että nyt mulle ei kannatta puhua mitään. 😀 Joskus pelkkä hiljaisuus riittää ja toinen kunnioittaa sitä.

Huumorintajuisen ja hullun kimputan yhteen. En tiedä minkälaisia parisuhteita muilla on ja että onko meidän parisuhde se normaali vai täysin jotain muuta, mutta meidän suhteeseen kuuluu nauru. Nauramme joka päivä. Joko toiselle tai sitten itsellemme. Teemme todella lapsellisia ja hölmöjä juttuja ja ne vaan on meistä niin pirun hauskoja. Koko suhteen suola sanoisin. Näitä esimerkkejä riittää pilvin pimein, mutta tässä nyt muutama.

IMG_1288

Mankilla kaksi päällä mökillä.

Olemme olleet esim. meillä kotona piilosta. Kyllä, piilosta. Kerran menin piiloon vaatekaapin yhteen lokeroon ja A löysi minut heti, koska tukkani oli jäänyt oven väliin. 😀

Meillä on myös oma ”tanssi”. Esim. Jouluaatontanssi, joulupäiväntanssi, juhannustanssi jne. Eli yhtä äkkiä jompikumpi jonakin juhlapäivänä saattaa vaan sanoa ”Hei nyt on jouluaatontanssin aika” ja sitten tanssimme hetken ilman musiikkia ja huonosti. 😀

Näyttökuva 2015-1-11 kello 14.24.52

Huumorintajua myös tarvitaan niissä keisseissä kun esim. lauantaiyönä olen heränyt hirveään kolinaan ja huomannut, että puolisoni on tuonut joltain työmaalta rakennusaidan parvekkeellemme?!! Tai kun herään maanantaina töihin niin mieheni on nukkunut sohvalla Suomi-paita päällä ja kun ajoin hänet makuuhuoneeseen niin ainoa lause mitä hän sai sanotuksi oli ”Ny Rillataan”. Päättelin, että suomi taisi voittaa Lätkän MM -kisat. 😀

227267_10150176619236542_4761594_n-2 kopio 2

Myös puolisoltani tarvitaan yhtälailla huumorintajua ja heittäytymistä kun saan omia päähänpistojani mm. puolentunnin trampoliinihyppelykeissi (mut piti pakottaa sieltä pois. :D), pakotin lähtemään elokuviin katsomaan vamppyyrielokuvaa (Herra A nukahti sinne. :D) ja joskus pakotan hänet laulamaan My Heart Will Go On iltasaduksi. (Mieheni ei osaa laulaa, yhtään.) Vähintään kerran viikossa haluan tanssiesityksen ja sen myös saan. (Sanottakoon, ettei herra A osaa myöskään tanssia.)

Näyttökuva 2015-1-11 kello 14.18.37

Kaikki nämä tekijät tekevät meidän suhteesta uniikin, joka kestää ne erimielisyydet ja näiden takia haluamme molemmat pysyä tässä suhteessa ja tehdä töitä sen eteen.

Näiden tekijöiden takia puolisoni on arvostanut ja rakastanut minua välittämättä siitä mitä vaaka on ikinä näyttänyt, miten paljon olen aina tiettyinä aikoina hurhatanut johnkin, esim. koulua ja töitä yhtä aikaa, tanssia yli 14 h viikossa ja nyt kilpaurheilua.

Kertaakaan hän ei ole sanonut, että minusta ei ole johonkin. Vaikka olin ylipainoinen ja kaikki maailman odotukset olivat minua vastaan, siinä että nousen joskus Bikini Fitness -lavalle niin hän jaksoi uskoa ja valoi minuunkin sitä samaa uskoa.

Näyttökuva 2015-1-11 kello 14.16.50

IMG_1209

Samalla tavalla minä olen ollut puolisoni tukena hänen harrastuksissaan ja jokapäiväisessä elämässä. Tukena vaikeuksien keskellä kun toinen on ollut yli viisi vuotta sairaana ja niistä viidestä vuodesta kaksi vuotta kotona. Minä yritän kuunnella, ymmärtää ja tarjota tukeni.

kuva.PNG-2

Loppuksi voisin kirjoittaa suoran lainauksen puolisoltani kun nauroimme sille kun yksi nainen ihmetteli, että miten mieheni on voinut rakastaa minua vaikka olen ollut lihava. 😀 Niin mieheni sanoi ”Itse asiassa rakastin sinua silloin enemmän, koska sinussa oli enemmän rakastettavaa”.

Näyttökuva 2015-1-11 kello 14.22.14