Valmentajan tapaaminen ja Päätös Kisadietistä

Tää viikko on mennyt ihan levon merkeissä. Keskiviikkona lääkäri totesi, että selässä on tulehdus ja määräsi mut treenikieltoon sekä kuurin kipulääkkeitä. Alkuperäinen suunnitelma oli että treenaisin selästä huolimatta jalkoja, koska kielto oli yläkroppatreenille mutta mulla ei ole ollut mitään mahdollisuutta treenata edes jalkoja, koska selkään sattuu pelkkä kävely.

Nyt sitten koko viikonloppu on menty kipulääkkeiden voimilla jotka ovat nyt onneksi auttaneet. Alussa edes kipulääkkeet eivät poistaneet kipua. Silti heti kun kipulääkkeen vaikutus lakkaa niin kipu tulee takaisin. Aion mennä alkuviikosta uudelleen lekuriin, koska mun on pakko päästä pian takaisin treenaamaan.

Pääsin tällä viikolla kaksi kertaa Suloon! Kävin siellä keskiviikkona kainaloiden sokeroinnissa sekä ripsihuollossa. Tällä kertaa sokerointi ei enää tuntunut oikein missään! Ihanaa! Se siis oikeasti alkaa helpottamaan muutaman kerran jälkeen. Ripsistä tuli myös taas aivan täydelliset!

Perjantaina menin Suloon uudelleen. En oo pitkään aikaan käynyt kasvohoidossa ja päätin Sulosta ostaa hedelmähappohoidon ja ihonpuhdistuksen. Sulon henkilökunta pyysi mua tunnustelemaan mun ihoa ennen hoitoa ja kirjaamaan mun tuntemukset ylös. Ennen kasvohoitoa mun iho tuntui karhealta, epätasaiselta ja kuivalta. Hoidon jälkeen kokeilin mun ihoa ja se oli ihan mielettömän kirkas, pehmeä, tasainen ja kostea. Aijon kyllä nyt panostaa itseeni sen verran, että käyn siellä aina kerran kuussa niin iho pysyy hyvänä koko ajan. Multa värjättiin ja sokeroitiin myös kulmat. Kirjoittelen myöhemmin myös enemmän tuosta hedelmähappohoidosta. Kaunis Kiitos Sulolle!*

Lauantaina lähdin aamulla ajoissa kohti Tamperetta valmentajan tapaamiseen. Olin odottanut tätä tapaamista pitkään koska tapaamisen agendalla oli mun kisadietin ajankohdan päättäminen ja tietenkin kuntotsekki. Ystävä lähti seuraksi mukaan ja oli mukavaa kun oli juttuseuraa koko matkan ajan!

Kun menin tapaamaan valmentajaa, niin tottakai mua tuttuun tapaan vähän jännitti, mutta ei kyllä enää yhtään niin paljoa kuin viimeksi. Ollaanhan tässä jo valmentajan matkassa oltu yli 8 kk niin luulisi jännityksen helpottuvan. 😀

Tapaamisessa heti alkuun vaihdettiin kuulumisia ja sitten katsottiin tän hetkinen kunto. Valmentaja katsoi mun kaikki poseeraukset ja teki muutamia korjauksia asentoihin, lähinnä muistutti että peppua enemmän ylös. Valmentaja huomas heti että mun selkä on tulehtunut, koska taka-asennossa oikean lapaluun päällä oleva lihas ei aukea ja vetää lihaksen suppuun. Sain vinkkejä myös sen hoitoon ja hän muistutti että se on vaan hidaste eikä este.

Kunnon puolesta kaikki siis on tosi hyvin, eli lihasta on tullut ja nyt vaan sitten aletaan polttaa sitä rasvaa pois. Päätettiin, että mun kisadietti alkaa maanantaina 31.3. ja mun ei tarvitse kertaakaan miettiä että ehdinkö kisakuntoon vai en koska dietti on niin pitkä. On ihan huippufiilis! Kauhulla ja innolla odotan diettiä. Tiedän ettei tuloukset tule nopeasti ja ei pidäkkään tulla kun dietti on niin pitkä mutta pääasia, että se alkaa ja mun ei tarvii miettiä sitä, että ehdinkö kisakuntoon vai en. Valmentaja antoi mulle myös luvan vapaasyöntipäivään!! Ihanaa! Viimeksi oon syöny vapaasti jouluna! Käytän vapaasyöntipäivän tän kuukauden viimeinen viikonloppu eli juuri ennen kisadietin aloitusta.

Tsekin jälkeen mulla oli Wolfilla poseerausharjoitukset. Poseerausvalmentajana toimi Sirpa Lauttaanaho ja hän on niin ihanan inspiroiva, hauska, ammattitaitoinen ja motivoiva valmentaja! En ole kertaakaan käynyt poseerausharjoituksessa kenenkään opettajan kanssa kahdestaan joten tää oli enemmän kuin tarpeen. Tiina Kasvin kanssa oon treenannut kerran ystävän kanssa ja käynyt ryhmäposeerauksissa ja kerran viikossa treenaan kyllä kaverin kanssa mutta mulla on todella paljon opittavaa koska asentoja ei olla kertaakaan katsottu läpi oikein ajan kanssa. Tunti meni ihan mielettömän hyvin, koska sain niin paljon tietoa ja apuja asentoihin. Sain lukuisia ahaa-elämyksiä ja asennot parani hurjasti. Sain erilaisia vinkkejä t-kävelyyn joita voin sitten miettiä. Oli opettavainen ja ihana tunti!

Treenin jälkeen menin ystävän kanssa BA:lle ja sieltähän lähti mukaan uusi urheilutoppi ja uudet housut. 🙂 Ostosten jälkeen mentiin FitWokkiin syömään. Ihana oli syödä jtn muuta kuin omia pöperöitä muovikupista. FitWokissa pystyy siis kertomaan mitäs aa syödä ja he tekevät sen pohjalta annoksen. Itsellä annos koostui tummasta riisistä, kanasta, raejuustosta sekä kurkusta. Ruokailun jälkeen lähdettiin ajelemaan takaisin Helsinkiin.

Tänään en tehnyt mitään muuta kuin kävin posettelemassa Pitskun Satsissa ystävän kanssa ja näytin mitä muutoksia asentoihin ja t-kävelyyn oli tullut ja kertailin opittuja asioita. Oli hauska taas posetella yhdessä ja vaihtaa viikon kuulumisia. 🙂 Nukuin muuten myös 2 h päikkärit eli tänään on tullu hyvin levättyä!

Sain tällä viikolla myös paketin Puhdas+ Capsilta. Mulle lähetettiin taas mm.  melatoniinia, D-vitamiinia, vihreää kahvipapu-uutetta ja muutamaa muutakin uutta vitamiinia testattavaksi. Kirjoitan niistä myöhemmin erikseen. Paljon kiitosia Puhdas+ Capsille! 🙂 Käykäähän tutustumassa heidän tuotteisiin tästä. *

*Minulla on yhteistyösopimus Puhdas+ Capsin ja Sulon kanssa.

Katsotaan milloin tässä nyt päästään sinne salille tekemään edes jotain treeniä. Toivottavasti tää selkä nyt paranis mahdollisimman nopeasti!

Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille! 🙂

 

 kuva

Uudet ripset! 🙂

 

 

kuva

Wolfilla poseerausharjoituksissa. Asennot katsottiin todella tarkasti läpi.

 

 

po2taka

 

 

po2

 

 

ulko

 

 

fitwok

FitWok.

 

 

fit2

FitWok. Nam!

 

 

maisema

Ihana auringonlasku kotimatkalla!

 

 

1

Uusi toppi ja housut!

 

 

2

 

 

pp

puhdascaps.fi

 

 

 

Tiimipäivä ja Kuntotsekki

Perjantaina jouduin jättäytymään taas töistä pois, koska vatsa oli vaan taas niin kipeä. Kävin perjantaina myös lekurissa, mutta sain vaan ihan perusneuvoja eli maitohappobakteereita, vatsahapposalpaajia sekä ruokaneuvoja. Lääkäri kielsi nyt syömästä mitään hapanta ja maitotuotteita joten maitorahkan sijaan oon nyt syönyt kananmunan valkuaista.

Perjantaina illalla näytti vielä aika epätoivoselta ja mietinkin, että pääsenkö lähtemään lauantaina Fitfarmin tiimipäiville. Heräsin lauantaina jo kuuden maissa ja silloin oli yli 2 h lähtöön aikaa. Halusin herätä ajoissa, jotta näen, että onko vatsa kipeä vai ei. Söin aamupalan ja tunnustelin vähän oloa ja se oli parempi kuin perjantaina, joten ajattelin, että otetaan nyt riski ja lähdetään tiimipäiville.

Meillä starttas kyyti Myyrmäestä klo 8.30 ja lähdettiin kimppakyydillä kohti Tamperetta. Kuskina oli Ihana Anni, joka myös treenaa samoihin kisoihin sekä aina hauskaa seuraa oleva Inkeri, joka treenaa Bf-kisoihin ja meidän kisajuttuja hyvinkin kestävä Hanna-Riika. 🙂 Matkat meni tässä seurassa niin nopeasti kun oli niin paljon juteltavaa ja sai kyllä myös nauraakin. 😀

Kun päästiin Tampereelle mentiin eka Biancanevelle ja sieltähän mukaan lähti uudet kisakengät. Pidin tosi paljon jo kesällä ostamistani mutta ne ei ole mennyt nilkan ympäri ja mun jalka on semmoisen muotoinen, että se kenkä ei pysy mun jalassa kunnolla. Nyt sitten ostin sellaiset kengät jotka menee kokonaan nilkan ympäri ja korkoakin on muutama sentti enemmän kuin aikaisemmissa.

Tästä matka jatkui Wolfille ja siellä oli tiedossa ihan ekana kuntotsekki niin mun valmentajan Jarin kanssa kuin Samulinkin. Samuli on IFBB tuomari ja hänen mielipide on mulle tosi tärkeä oman valmentajan lisäksi. Mua aina jännittää ihan mielettömästi mennä kuntotsekkiin noilla tiimipäivillä. Paljon enemmän kuin jos näkisin pelkän oman valmentajan. En yhtään tiedä miksi oon niin jännittynyt ja en osaa yhtään hallita sitä.

Kun pääsin taas huoneeseen jossa molemmat herrat oli niin tärisin ihan mieletömästi. Paljon enemmän kuin aikaisemmin. Mua hävetti niin paljon kun  en vaan saanu sitä tärinää loppumaan. Sitten kun riisuin sinä vaatteet ja otin etuposen niin mun jalka vaan tärisi kuin haavan lehti. Mielessä ei pyöriny mikään muu kuin, että pliiis lopeta tää tärinä! Samuli huomas tän ja sanoi, että sua taitaa jännittää tosi paljon. Mä vastasin rehellisesti että kyllä jännittää ja paljon ja aina. En mahda sille yhtään mitään. Valmentaja ja Samuli molemmat naurahti ettei heitä tarvitse jännittää.

(Noh Tiedän, mutta en mahda sille mitään. 😀 Ja jos joku nyt miettii että miten mä ikinä pääsen sinne lavalle ku jännitän näin paljon, niin eihän mua siinä vaheessa ihan näin paljoa jännitä, toivottavasti… koska oon elämäni kunnossa. :)) Nyt vaan oon niin epävarma vielä itestäni ni se lisää jännitystä.)

Samuli katsoi kaikki poset ja sitten kun puin päälle niin hän antoi mulle palautetta. Hän sanoi että matkaahan ja työtä on vielä paljon, jonka tietenkin tiesin.. Mutta hän sanoi ettei epäile hetkeäkään ettenkö olisi syksyllä lavalla kunnossa. Tää tietenkin merkitsi mulle todella paljon! Hän sanoi, että mulla on hyvä hartialinja. Olkapäät ja selkä on hyvän malliset. Mulla on kuulema hyvin tasapainoinen kroppa, josta olin tietenkin tyytyväinen. Eli tällä hän tarkoitti että mulla ei ole ala- tai yläpainotteisuutta vaan yläkroppa on alakropan kanssa samaa paria. Eli itse voisin todeta vielä tässä vaiheessa että rasvaa on siis tasapuolisesti joka paikassa. 😀 Samulikin sanoi, että kisadietti kannattaa aloittaa ajoissa, jotta on sitten pelivaraa ja siihen valmentajanikin vastasi että näin me ollaan sovittu. Sanoinkin että huhtikuussa sehän jo alkaa. Sitten valmentaja sanoi, että mun pitää nyt vaan keskittyä todella paljon treeneihin ja lopettaa murehtimen ja stressaaminen ja Samulikin sanoi että mun pitää oikeasti luottaa mun valmentajaan. Tästä tuli hieman Dejavu, koska täsmälleen samat sanat kuulin viimeksi ja hoksasin että nyt on oikeasti pakko vaan lakata stressaaminen. Valmentaja sanoi, että mun pitää jättää miettiminen hänelle se on hänen työnsä ja siitähän mä hänelle maksan. Hän myös sanoi että kun päästään valmennussuhteessa pidemmälle ja mäkin opin tuntemaan hänet paremmin niin opin myös luottamaan häneen ja tietämään mitä hän tietyillä asioilla tarkoittaa jne. Oli tosi hyvä tapaaminen! 🙂

Tapaamisen jälkeen mulla alkoi heti yhteistreenit ja menin treenaamaan olkapäitä Bettinan ja Villen ryhmään. Tehtiin kiertoharjoittelulla kahdeksan liikettä aina 1 minuutin ajan ja kierroksia taisi olla yhteensä neljä, jos oikein muista.

Lauantain treeni:

Kiertoharjoitteluna seuraavat liikkeet putkeen. Yksi liike kesti 1 minuutin. Suluissa kunkin kierroksen painot)

  • Vipunostoina; sivulle, eteen, ylös, pumppaus ja samaa reittiä takaisin (2 kg/käsi, 2,5 kg/käsi, 2,5 kg/käsi, 2 kg/käsi)
  • Pystypunnerrus kp (10 kg /käsi, 3 x 5 kg/käsi)
  • Vipunostot sivulle ( 2 x 5 kg/käsi, 2 x 4 kg/käsi)
  • Vipunostot eteen (3 x 4 kg/käsi, 2,5 kg/käsi)
  • Vipunostot taakse ( 4 x 4 kg/käsi)
  • Pumppauksena tanko pään yli; eteen ja taakse (pelkkä tanko, 10-12kg)
  • Etuolkapäät maaten taljassa (4 x 15 kg)
  • Pystysoutu leveällä otteella (en tiedä painoa)

Mentiin siis neljä kierrosta ja jokaisen kierroksen välissä oli muutaman minuutin tauko.

Bettina ja Ville veti treenit todella hyvin. Bettina tsemppas ja autto mua liikkeissä niin että sain vietyä ne kyllä ihan totaalisen loppuun. Huhhuh! Kiitos vaan Bettinalle! Oli todella hyvä treeni ja olkapäät oli ihan mukavassa pumpissa treenin jälkeen. 🙂

Treenien aikana mulla vähän palas toi vatsakipu ja sen takia en uskaltanu kauheesti juoda vettä ja päivällisenkin uskaltauduin syömään vasta posetreenien jälkeen. Treenien jälkeen mua vähän huippas koska oli varmasti vähän neste hukkaa.

Treenien jälkeen oli sitten posetreenien aika ja meitä olikin iso mimmilauma harjoittelemassa bikini fitness -poseerauksia. Paikalla oli jo kisanneita, tulevia kevään kisaajia sekä syksyn kisaajia. Mallia oli näyttämässä mm. Henriikka Klemetti sekä Lotta Jänne. Molemmat aivan mielettömiä! Niin ulkonäöllisesti kuin koko olemus lavakävelyineen ja poseineen! Tuijotin molempia suu auki. Kun katsoin Lottaa niin kuiskasin vaan kaverille, että en oo eläessäni nähnyt niin täydellistä ihoa! Henriikankin kroppa oli aivan virheetön ja ne poseasennot oli täydellisiä. MÄKIN HALUUN! 😀

Kyselin vähän kuulumisia muutamalta nyt kevään kisaajalta ja ne oli niin pirtsakoita ja ystävällisiä ja jakoivat kuulumisiaan mielellään! Imin heistä aika moisen annoksen positiivista energiaa. Mulle tuli tosi hyvä mieli kun yksi kevään kisaajista mulla sanoi, että vähänkö sä tuut olee syksyllä hyvässä kunnossa kun nyt on sitä mistä sitä lihasta voi rakentaa ja aikaakin on vielä muutama kuukausi kisadiettiin. 🙂  He auttoivat mua myös muutamassa poseasennossa ja kun tuskailin, niin yksi totes vaan, että Hei ei hänenkään asennot näyttäneet hyvältä offilla. 🙂 Se on jännä miten iso merkitys yhden tuntemattoman ihmisen lauseella voi olla. Vitsi kun kaikki olisi näin positiivisia ja iloisia!

Posettelujen jälkeen syötiin vielä eväät ja sitten lähdettiin ajelemaan takaisin kotiin.

Yleisiä fiiliksiä päivästä voisin sanoa, että oli huippu reissu ja opin taas tosi paljon ja sain tsemppiä treenaamiseen ja omaan tekemiseen. Se mikä mua ehkä vähän harmittaa on se kun oon itse aika ujo tai en tiedä onko ujokaa oikea sana vaan ehkä enemmänkin varautunut ja en jostain syystä osaa tai uskalla lähestyä luonnollisesti uusia ihmisiä niin en kauheasti pääse juttelemaan muiden kisaajien kanssa. Monella muullakin on varmasti samoja ”lähestymisongelmia” ja tän takia syntyy tietenkin kuppikuntia. Onhan se helpompaa olla siinä niiden henkilöiden kanssa jonka kanssa on esim. matkustanut jne. Itse teen juurikin aina näin. Noh ehkäpä pääsen vaihtamaan kuulumisia muiden kisaajien kanssa mitä pidemmälle projektissa mennään ja mitä useammin nähdään. Nämä kumminkin oli mullakin vasta toiset pt-päivät Tampereella. 🙂 En tiedä onko sitten myös joillakin mielessä se, että mehän kumminkin ollaan kilpailijoita keskenään, vaikka kisataankin samassa tiimissä. Voi olla, että jotkut ei edes halua vaihtaa kuulumisia tai tutustua koska eihän se tietenkään ole välttämätöntä. Itse ainakin ajattelen niin, että ihan sama jos joku kisaa mun kanssa samassa kisassa ja samassa pituusluokassa. Se että vaihdetaan kuulumisia ja vertaistukea ei kumminkaan mun mielestä vaikuta siihen omaan kuntoon. Jokainen varmasti tekee parhaansa ja toiset voittaa ja toiset ei. Itse en ainakaan usko, että sillä on negatiivista merkitystä omiin kisoihin, että onko ystävystynyt kanassakilpailijoiden kanssa. 🙂 Mutta asiasta on varmasti yhtä monta näkökulmaa kun on ihmistäkin. 🙂

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

 

77 mv2

 

tavarat

Mukana oli treenilaukku ja eväät.

 

kengät

Uudet kisakengät!

 

selkä 

 

 

sivu

Off-kuntoa.

 

etu

Off-kuntoa. Vatsa ja reidet on suurin ongelma kohta mutta onneks reisissä rasvankin alta vähän näkyy lihaksen muotoa.

 

treeni

Kuvaa treeneistä Wolfilla.

 

Kuva 32

2010 vs 2013 / Löysin valokuvan ja laitoin vertailun vuoksi joulukuussa otetun kuvan. Oon ollut aika moinen pötikkä aikasemmin vaikka vieläkin tuota rasvaa toki kehossa on. 🙂