R.I.P Suomen Fitnessurheilu Ry?

Itse voin hyvillä mielin kirjoittaa tästä minua askarruttavasta aiheesta, koska en itse ole noussut fitnesslavalle moneen vuoteen. Eli kirjoitus ei ole mikään katkera avautuminen vaan lähinnä pohdintaa mihin yhdistyksen toiminta on menossa. En ota kantaa siihen kuka pärjää ja kuka ei, koska en ole tuomari. Mutta jos jonkun yleistyksen voi vetää: Niin aina varmaan voi olla asteen verran kireämpi ja/tai lihaksikkaampi. Stailaukset, esiintymiset, jne on sitten sitä hienosäätöä.

No nyt oli blogipostauksella aika allekirjoittava otsikko. Olen tätä samaa aihetta pohtinut blogissa aikaisemminkin, mutta taas kerran avaan asian.

Tässä taustaa myös niille ketkä ei ole skenessä mukana: 

”Suomen Fitnessurheilu ry on Suomen Olympiakomitean valtakunnallinen jäsenjärjestö ja International Federation of Bodybuilding and Fitness (IFBB)  virallinen jäsenliitto Suomessa. Yhdistyksen tarkoituksena on fitness- ja fysiikkaurheilulajien eteenpäin vieminen Suomessa ja valmennustiedon edistäminen. Yhdistys lähettää kilpailijoita kansainvälisiin kilpailuihin ja valvoo, että IFBB:n sääntöjä noudatetaan. IFBB on ainoa kehonrakennus- ja fitnessliitto, jossa tehdään WADA:n hyväksymiä dopingtestejä.” Lähde: Suomenfitnessurheilu.fi 

Lajit ovat: Bikini fitness, wellness fitness, fitness, body fitness, men’s physique, Women’s physique, classic bodybuilding ja bodybuilding. Useammassa sarjassa on masters- ja juniorsarjat (eri ikäluokille) sekä sarjat pituuden mukaan. 

Asia joka minua niin paljon ihmetyttää on se, että jokainen kisaaja, omasta lajista riippumatta, saa kilpailla vaikka kaikissa lajeissa.

Esimerkkinä vaikka Pekka Bodaaja, joka on 45 vuotias salipena, joka on kerännyt vuosien treenaamisen ansiosta hyvin lihasmassaa. Pekka on ollut nyt puoli vuotta dieetillä ja päättää mennä kilpailemaan bodybuilding-sarjaan, koska kokoa riittää ja onhan tämä laji se missä ne isot miehet kilpailee. Osallistujia on vain kuusi, joka tarkoittaa, että jokainen osallistuja saa joka tapauksessa pokaalin ja sen herapaketin, oli sitten se kunto tai koko minkälainen tahansa.

Pekkapa ajattelee, että kisaaminenhan on hauskaa, joten miksipä en osallituisi muihinkin lajeihin. Pekka on juuri napannut pokaalin Bodybuilding-sarjasta ja osallistuu seuraavaksi Classic Bodybuilding master -sarjaan, koska ikääkin on jo sen verran, että sarjaan pääsee osallistumaan. Kappas vaan. Tässäkin sarjassa on vain 5 osallistujaa, joten Pekkapa saa tässäkin sarjassa pokaalin. Vaikka Bodybuilding ja Classic Bodybuilding pitäisi lajeinaan olla aivan erilaiset.

No ei kahta ilman kolmatta. Vaikka kilpailija kilpailee lajin master- tai juniorsarjassa, niin pääsee hän kilpailemaan myös yleisessä sarjassa, jos sijoittuu 6 parhaan joukkoon. No Pekka tottakai osallistuu myös yleiseen sarjan Classic Bodybuildingiin, koska onhan se kolme pokaalia paljon kivempi kuin kaksi. No tässä sarjassa on sitten jo enemmän kilpailijoita. Pekka kumminkin tietää, että sijoittuu tässäkin kuuden parhaan joukkoon, koska mitäs se sanoisi tuomareista, jos nyt jostain syystä juuri tässä lajissa ei sitten olevinaan fysiikka riittäisikään top 6 -joukkoon.

Käytännössä kaikki kisaajat voivat hyppiä sarjasta toiseen ja keräillä pokaalit itselleen. Esim. saman sarjan master ja junior kilpailujen kuusi parasta kilpailijaa pääsevät myös kaikki kilpailemaan yleisessä sarjassa eli tämä tekisi jo 12 kilpailijaa, joilla on jo pokaali taskussa. Tähän päälle muiden sarjojen halukkaat kilpailijat sekä tietenkin kyseiseen sarjaan jo heti alussa ilmoittautuneet.

Nytkin viikonlopun kisoista voi katsoa 3-4 eri sarjan top 6 -tuloksia ja siellä on samat nimet, hieman vaan eri järjestyksessä. Onneksi nyt sentään joitain muitakin oli top 6 -joukossa.

Kuva: nfe.pictures.fi / Laji: Classic Bodybuilding master
Kuva: nfe.pictures.fi Laji: Classic Bodybuilding juniorit
Kuva: nfe.pictures.fi / Laji: Classic Bodybuilding yleinen
Kuva: nfe.pictures.fi / Laji: Bodybuilding

Kuten kuvista nähdään, aika paljon samoja naamoja eri lajeissa. 

Joo toki voidaan ajatella, että jokaisen kilpailijan tulisi keskittyä omaan tekemiseen ja pitää huolen siitä, että oma kunto on niin killeri, että päihittää ne juuri voittaneet. Tästä huolimatta tämä on vaan musta jotenkin epäreilua ja epäloogista.

Epäreilua sen takia, että noita pokaaleja voi samat kilpailijat keräillä eri sarjoista ja ne jotka kilpailee vaan yhdessä sarjassa, niin ei saa oikein reilua mahdollisuutta.

Epäloogista sen takia, että miten ensinnäkään sellainen henkilö joka pärjää esim. bodybuildingissa, niin voi silti pärjätä hyvin myös Classic body buildingissa ja Men’s physique -kilpailussa. Näillä on kumminkin kaikilla aivan eri kriteerit.

Tässä tiedoksi mitä liiton sivuilla sanotaan:

Bodybuilding

Kehonrakennus on laji, jossa lihakset pyritään kehittämään mahdollisimman suuriksi ja kehon rasvaprosentti lasketaan kilpailukaudella alhaiseksi dieetin ja harjoittelun avulla. Tärkeintä kehonrakennuksessa ei ole kuitenkaan lihasten äärimmäinen koko, vaan kokonaisuuden esteettisyys, kehon symmetriä ja -harmonia sekä tietysti lihasten erottuvuus.

Kuva: kuvakaappaus videosta Suomen fitnessurheilu ry -sivuilta

Classic bodybuilding 

Classic bodybuilding (CBB) on kehonrakennuskilpailu, jossa kilpaillaan pituusluokissa, jotka ovat suhteutettu kilpailijan pituuteen ja painoon. Classic bodybuildingissa painotetaan urheilullisia muotoja, jotka esitellään anatomisissa asennoissa, pakollisilla asennoilla ja musiikin mukaan tehdyllä vapaaohjelmalla.

Kuva: suomenfitnessurheilu.fi

Men’s physique

Men’s physique -kilpailu on tarkoitettu miehille, jotka haluavat lihaksikkaan, silti urheilullisen ja esteettisesti miellyttävän fysiikan.

Kuva: suomenfitnessurheilu.fi

Ymmärrän hyvin, että lajeissa voi olla liian vähän kilpailijoita ja halutaan tällä sarjojen ”hyppy” mahdollisuudella tuoda lisää kilpailijoita kuhunkin sarjaan. Sitä en ymmärrä, että samat tyypit voittaa kaikissa sarjoissa, koska lajeissa on eri kriteerit. Käytännössä miksi sitten edes on eri lajeja? Eikö sitten kannattaisi vaan kaikki laittaa samalle lavalle vaikka pituusluokan mukaan. Eipähän olisi ainakaan tällainen sirkus.

Tiedän myös sen, että tämä tukee sitä, että henkilö voi ”etsiä” sitä omaa lajiaan paremmin. Nainen voi osallistua vaikka Bikini Fitnekseen, Body Fitnekseen ja Wellness Fitnekseen ja katsoa vain missä pärjää parhaiten ja valita sen omaksi lajikseen. Mutta taas, mitä jos pärjää näissä kaikissa? Ja näitä todellakin on. Bikini Fitneksen ykkönen voi olla seuraavana päivänä Body Fitneksen kakkonen. En vain ymmärrä. Ehkä olen vain liian blondi tajuamaan tätä suurta tarkoitusta kaiken tämän takana.

Minusta olisi reilua, että henkilö nyt vaan valitsee sen yhden oman sarjansa ja kilpailee vain ja ainoastaan siinä. Jos kilpailija valitsee Master-sarjan, niin hän ei voisi osallistua yleiseen. Hänen tulisi ennakkoon miettiä, että hakeeko pokaalin masterssista vai meneekö yleiseen luokkaan suoraan nuorempien kanssa. Sama juttu junioreiden kanssa.

Sama homma ihan jokaisessa lajissa. Kilpailijan tulisi päättää, että onko hän nyt bodari vai shortsisarjan kilpailija, jne.

Kyllähän se mun mielestä motivoisi paljon enemmän myös uusia kilpailijoita osallistumaan kun tietäisi, että on reilut lähtökohdat. 

UGH/Peace.

 

Mitä Lähti Mukaan Lapsimessuilta

Olin Theon, ystäväni sekä hänen lapsensa kanssa perjantaina lapsimessuilla. Nämä oli mun ensimmäiset lapsimessut. Mentiin heti klo 9, jottei olisi niin paha ruuhka.

Siellähän oli vaikka mitä, mutta itse en ihan mielelläni osta mitään kalliita vaatteita Theolle, koska ne menee niin nopeasti pieneksi. Eli siis ollut yksi niistä, jotka olivat jonottamassa Gugguun vaatteita. :D. Toki ne varmasti saisi myytyä jälkikäteen, mutta en ole ikinä ollut kauhean innoissaan fb-kirppis/kirppis-hommista. Ei vaan ole mun juttu. Omistan kyllä yhden Gugguu-haalarin, jonka olen saanut lahjaksi, mutta en yhtään tykkää siitä. Theo on pitänyt sitä tasan kaksi kertaa ja jokaisen kerran jälkeen hän on aivan mustan nukan peitossa.

Yritin katsella, jos messuilla olisi ollut Mutsyn rattaisiin istuinosaa, mutta en sellaista sieltä löytänyt. 

Mukaan lähti Laalaa Living:in pupuritilä, smoothie-pusseihin korkkeja, Theon leikkitilaan paperipussi sekä Valion Onnipuuroja. Kävin myös moikkaamassa Lupaus studiota heidän pisteellään. Olen ollut muutamalla heidän kurssilla, joista olen tykännyt kovin.

Theo ei yhtään tykännyt olla vaunuissa ja mulla ei ollut oma kantoreppu mukana. Baby Björniltä sain onneksi lainaksi kantorepun messujen ajaksi. Olipas todella kätevää! Theo oli aivan kierroksilla, koska oli niin innoissaan kun näki joka paikkaan. Sain Baby Björniltä myös bloggaajapaketin, jossa oli vaikka mitä. Kiitos vaan. <3

Messut meni oikein mukavasti. Kyllähän rahaa sinne olisi saanut palamaan vaikka kuinka, mutta olin päättänyt, että en halua tuhlata 100 euroa enempää. Toki enemmän olisi mennyt, jos olisin löytänyt Mutsyn istuinosan.